Pannu kuumana ja sukat tulessa...

perjantai 23. lokakuuta 2015

Hello

Kirjoitusaika ollut kortilla kun aika kulunut kuvaamisen parissa, tuolta voipi käydä tutkailemassa mitä, missä ja milloin on tullut räpsittyä...

www.flickr.com/photos/133291710@N06/

torstai 27. marraskuuta 2014

Talvi tulee tai ainakin toivotaan niin....

Syksyllä jonninmoisia kuvia saanut napsittua ja retkellä tullut kanssa lapsosten kera käytyä, joten tässä taas ajankuluksi vähän matskua.

Hetki Vanhankylänniemessä :

Liesjärvellä kaksvetisen kodalla sekä visiitti Riihimäen Metsästysmuseoon:

Kaikki etelässä tuntevat Nuuksion kansallispuiston, mutta ehdottomasti kannattaa tutustua Liesjärven Kansallispuistoon joka sijaitsee vähän reilun tunnin ajomatkan päästä stadistakin. Tammelassa, Forssan kupeessa oleva liesjärvi kyllä tarjoaa hyvät polut, kauniin järviylängon maisemineen ja huikeineen tulipaikkoineen ja ehdottoman hyvän retkikohteen, myöskin lasten kanssa retkeilyyn. Nyt otimme kohteeksi kaksvetisen kodan, jossa jo keväällä vierailtiin, mutta kota oli silloin remontissa, joten uusinta reissu oli tehtävä että lapsoset pääsevät kotaretkelle. Ensi kesänä kyllä on ajatuksissa että täytyy ottaa hätämajoite, risukeitin, ja ul-kalavehkeet messiin ja lähtee kalastelemaan lammille sekä naattimaan kesäyöstä korven keskelle, mutta nyt syystunnelmiin:)

Peukalolammi

Peukalolammin laavu

Ja reippain askelin pitkospuita pitkin:)

Kaksvetisen kota ja tulisija.

Metästysmuseossa:

Arkivapaina lasten kanssa tulee aina tehtyä jonninlaista reissua, ja tällä kertaa mäntiin kasselemmaan eläimiä, tosin täytettyjä, mutta hauskaa oli, tosin poikaa jäi harmittamaan kun ei hirviä päässyt simulaattorissa ampumaan kun hirvikivääri oli sen verran raskas vielä viisvuotiaalle. mutta ensi kerralla sitten:)

Ihmeteltävää, katsottavaa ja kuunneltavaa riitti kylliksi:)

Emäsalo:

Veljpojan käytiin emäsalossa taimen jahdissa, siksi tää kuuluisi melkein tuonne Kalastusblogin puolelle, mutta kun aika mäni kanssa kuvaukseen ja kalaa ei tullut nii laitetaan sitten tälle puolelle:)

Taimenen olinpaikkoja

Veden alla näkymä oli todella kaunis

Kaunista kaunista saaristoa vedenpinnan alapuolelta

Kalassa

Pinnan alla

Luotsivene

Lopuksi tutustuttiin paikalliseen asukkaaseen, onneksi vain kuvaus etäisyydeltä eikä konepellillä, tosin jos ei velipoika olisi varoittanut hirvestä niin olisi onnettomuus ollut aika lähellä...

Tälläistä tänään, ja kohta jos talvi tulisi niin pääsisi lumikuvia ikuistamaan sekä nauttimaan talven riemuista:)

perjantai 17. lokakuuta 2014

Syksyn satoa talvea odotellessa....

Hetki itselleen....

Kiire, mitä se on, miksi se on koko ajan, onko se nykymaailman tehokkuudesta ja talousmaailmasta heijastuva ilmiö, vai huonosti organisoidun oman ajankäytön seurausta, onko se ympäristöstä aiheutuva ulkoinen paine vai itse aiheutettu ahdistus, jolla luodaan mielikuva muille että pystyy suoriutumaan elämässä tehokkaammin vai vai mitä se on....??

Jokatapauksessa välillä on otettava se hetki itselleen, kukin tavallaan tottakai. Itsellä luontoharrastukset kalastus, retkeily ja edellisiin liittyvä tulilla istuminen (tuleentuijotus) on tapoja millä pääsee eroon hetkellisesti nykymaailman ahdistavasta paineesta mitä meille jokaiselle nykyinen elämänmallimme ja maailmantilanne luo. Ja niin moneen stressiin liittyy nykypäivänä raha, ja varmasti liittynyt aiemminkin, mutta nykyihmisen silmissä rahalla on vaan aivan liian suuri arvo elämässä. Hyvin moni joutuu pärjäämään todella pienellä ja joillekin ei riitä kuukaudessa se mitä 20 huonopalkkaista tienaa kuukaudessa yhteensä.

Itse olen pitänyt aina perhettä tärkeimpänä arvona maailmassa, enkä siitä arvosta luovu. Media ja nykyinen maailmankatsomus on minulle luonut ainakin mielikuvan että elämässä pitäisi tehdä/ansaita paljon rahaa, tehdä tänään kaikki, ei jättää mitään huomiselle, tehdä asiat kokoajan oman napaa ajatellen, että voit oikeasti tuntea onnellisuutta.. Siis periaatteessa ainakin minun silmissä luovuttamaan taistelemisen perheen/läheisten puolesta, korostamaan vain itseään muille, etsiä sitä omaa onnea jota todellisuudessa ei löydä etsimällä.... Ei ainakaan oman maailmankatsomukseni mukaan, tai en ainakaan itse hyppää tähän kelkkaan mukaan, johon moni on mennyt täysillä.

Onnellisuus syntyy ainakin minulle hyvin pienistä asioista, suurin onnen lähde on kyllä lapset, kaikki ne riemut ja surut, onnistumiset, hymyt, halaukset, mitä vaan voit lastesi kanssa kokea ja heidän kautta elää luo todella suuren onnen tunteen. Onnellisia hetkiä luo se kanssa minulle kun onnistuu luomaan toiselle onnistumisen hetkiä, siksi ehkä Erä/kalastus opashommat todellakin kiehtoo kyllä syvästi. Tottakai läheiset on myös onnellisuuden tae, ylipäätään ihmiset jotka oikeasti välittää ihmisenä, ja ne kyllä tunnistaa helposti. Selkääntaputtelijoita löytyy aina, ihmisiä mitkä ovat seurassasi vain jonkun oman edun takia, onneksi ne on helppo karsia ympäriltä. Nautitaan vain siitä mikä ympärillämme on oikeasti aitoa....

Ymmärsi kukaan tai ei, mitä kirjoitinkaan tuohon, mutta nyt siis nuotiotunnelmiin, jossa palaa vain puu, tuo uusiutuva luonnonvaramme...